Puoliso lähtökohtaisesti perii kumppaniltaan jääneen omaisuuden. Skenaarioita on kuitenkin useita eikä tilanne aina ole näin suoraviivainen, myös lapsilla on nimittäin osuus perintöön.
Perintöoikeus on Suomessa yksi merkittävimmistä juridisista kysymyksistä. Erityisesti perinnönjako puolison ja lasten kesken herättää paljon kysymyksiä ja väärinymmärryksiä.
Tässä artikkelissa käsittelemme perintöön liittyviä yleisimpiä tilanteita ja skenaarioita.
Periikö puoliso?
Aviopuolison perintöoikeus määräytyy ensisijaisesti Suomen perintökaaren mukaan. Mikäli vainajalta ei ole jäänyt lapsia, puoliso perii koko omaisuuden.
Tämä koskee kuitenkin vain aviopuolisoita – avopuolisoilla ei ole automaattista perintöoikeutta, ellei asiasta ole erikseen määrätty testamentilla.
Mikäli vainajalla on lapsia, puolison asema muuttuu. Tällöin leski ei peri suoraan omaisuutta, mutta hänellä on oikeus jäädä asumaan pariskunnan yhteiseen kotiin, ellei tämä ole kohtuuttomasti lapsien edun vastaista.
Puoliso saa siis niin sanotun hallintaoikeuden yhteiseen kotiin, mutta varsinainen omistusoikeus siirtyy lapsille.
Testamentti voi muuttaa merkittävästi puolison asemaa. Mikäli vainaja on halunnut turvata puolison taloudellisen tilanteen, hän voi testamentata esimerkiksi koko omaisuuden tai osan siitä puolisolleen.
Testamentilla voidaan myös määrittää tarkemmin, miten omaisuus jaetaan lesken ja lasten kesken.
Periikö lapset?
Lapset ovat ensisijaisia perillisiä Suomen perintökaaren mukaan. He jakavat vainajan omaisuuden tasan keskenään.
Mikäli vainajalta ei jää testamenttia, lasten perintöoikeus on ehdoton. Lapsia ei voida sivuuttaa ilman erityisiä oikeudellisia perusteita.
Vaikka lapset perivät omaisuuden, leskellä on oikeus käyttää yhteistä kotia ja pitää hallussaan yhteinen irtaimisto.
Tämä oikeus on kuitenkin hallintaoikeus, ei omistusoikeus. Tällä tavoin lainsäädäntö pyrkii suojaamaan lesken asemaa ja turvaamaan hänen elinolosuhteensa.
Kuka perii käteisvarat?
Käteisvarojen perintöoikeus määräytyy samalla tavoin kuin muu omaisuus. Mikäli vainaja oli naimisissa ja hänellä ei ollut lapsia, leski perii myös käteisvarat. Mikäli vainajalla on lapsia, käteisvarat kuuluvat lasten perintöosuuteen.
Testamentilla voidaan kuitenkin määrätä käteisvarojen jakamisesta tarkemmin. Esimerkiksi leskelle voidaan testamentata hallintaoikeus tiettyyn rahamäärään turvaamaan hänen taloudellista tilannettaan.
Moni haluaakin turvava testamentilla kumppanilleen mukavan elämän myös jatkoon, jotta Pikakasinoja.com:n uudet pikakasinot ja ravintolakäynnit ovat nautittavissa myös tulevaisuudessa.
Mikäli perinnönjako tapahtuu ilman testamenttia, käteisvarat jaetaan perintökaaren mukaisesti perillisten kesken.
Periikö ex-puoliso?
Ex-puoliso ei koskaan peri mitään automaattisesti. Avioero katkaisee juridisen siteen puolisoiden välillä, eikä entisellä puolisolla ole oikeutta vainajan omaisuuteen ilman erillistä testamenttia.
Ex-puolison asemaa ei voi vahvistaa perintöoikeudessa, ellei vainaja ole erikseen kirjannut testamenttia hänen hyväkseen.
Perintö naimattoman ja lapsettoman kohdalla
Mikäli vainaja oli naimaton ja lapseton, perintö menee hänen vanhemmilleen. Mikäli vanhemmat eivät ole elossa, perintö jaetaan sisarusten kesken.
Mikäli sisaruksiakaan ei ole, perintö menee edelleen laillisessa perimysjärjestyksessä, joka sisältää esimerkiksi isovanhemmat ja serkut.
Mikäli ketään sukulaisia ei löydy, omaisuus siirtyy automaattisesti valtiolle.
Testamentti perinnönjaossa
Testamentti voi vaikuttaa oleellisesti perinnönjakoon. Se antaa ihmiselle mahdollisuuden määrittää, miten omaisuus jaetaan ja turvata erityisesti viimeisen puolison asema.
Ilman testamenttia perintö jaetaan perintökaaren mukaisesti, mikä ei välttämättä vastaa vainajan tahtoa. Puolison ja lasten perintöoikeus määräytyy pitkälti perintökaaren mukaan, mutta testamentti voi muuttaa tilannetta.
Lue myös muut artikkelimme kuka on kenenkin puoliso!
Usein kysytyt kysymykset
Periikö puoliso?
Puoliso perii lähtökohtaisesti kumppaninsa. Avopuolisolla ei kuitenknaan ole automaattista perintöoikeutta, mikäli avopuoliso halutaan huomioida perinnönjaossa on setehtävä testamentin avulla.
Mitä tarkoittaa lesken hallintaoikeus?
Lesken hallintaoikeus tarkoittaa oikeutta jäädä asumaan yhteiseen kotiin ja käyttää yhteistä irtaimistoa. Hallintaoikeus ei kuitenkaan anna omistusoikeutta omaisuuteen.
Voiko lapsen perintöoikeuden ohittaa?
Lapsen perintöoikeus on Suomessa vahva, mutta testamentilla voidaan määrätä esimerkiksi tietty osa omaisuudesta muille tahoille. Lapsilla on kuitenkin aina oikeus lakiosaan, joka on puolet heille normaalisti kuuluvasta perinnöstä.
